Menetelmä
Projektissa kerätään tarinoita ja pyydetään kertojalta lupaa tehdä hänen tarinastaan dramatisointi, laulu, tanssi tai kuva. Lähtökohtainen työskentelymetodi on improvisoida yhteisössä ryhmän ja kanssataiteilijan, esimerkiksi tanssijan tai muusikon kanssa. Elävässä yhteisessä tilanteessa hyödynnetään draaman erilaisia pelejä, leikkejä ja harjoitteita.
TariNoita voi toimia notkeasti lyhyelläkin varoitusajalla. Taiteelliselle tiimille se on tyyliltään aina urakka. Kahdella harjoituksella valmistetaan tarinankeruu-tapaamisessa kerätystä materiaalista runko, joka improvisoinnin avulla esitetään nopeimmalla aikataululla jo parin kolmen päivän päästä kertojalle
ja hänen yhteisölleen. Jo kerättyä materiaalia voidaan hyödyntää ja koota niistä esityksiä eri tilaisuuksiin. On paljon mahdollista, että joku tarina kasvaa lyhytelokuvan aiheeksi tai jostain kokonaisuudesta halutaan muokata kokonainen teatteriesitys valoineen lavasteineen.
ja hänen yhteisölleen. Jo kerättyä materiaalia voidaan hyödyntää ja koota niistä esityksiä eri tilaisuuksiin. On paljon mahdollista, että joku tarina kasvaa lyhytelokuvan aiheeksi tai jostain kokonaisuudesta halutaan muokata kokonainen teatteriesitys valoineen lavasteineen.
Osa tarinoista jatkaa kulkuaan, kertojan siihen suostuessa, seuraavaan paikkaan, kaupunkiin tai maahan. Näin terveiset ja tarinat ihmisiltä ihmisille matkaavat olomuotoaan muutellen paikasta toiseen. Ydin on inhimillisyydessä ja kaikkia koskettavien perusasioiden, elämän suurten kysymysten, käsittelyssä pienten henkilökohtaisten kokemusten pohjalta. Näyttelijä tai muu taiteilija yhteisössä toimii tarinansaattelijana, keskustelijana, juontajana ja johdattelijana tilanteen mukaan keskittyen siihen, mistä yleisö tai kanssataiteilija inspiroituu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti